maanantai 3. syyskuuta 2012
7.
Aamulla ensimmäinen asia joka mieleeni tuli oli Jeremy. Makasin sängyllä selkä hänen suuntaansa, enkä uskaltanut liikkua. Mitä jos Jeremy ei olisikaan siinä? Tai mitä jos hän heräisi kun kääntyisin hänen suuntaansa? Onneksi hänen yöpöytänsä oli minun puolellani ja näin herätyskellosta kellonajan. Kello oli kohta 12 aamupäivällä. Laskin mielessäni hitaasti kolmeen ja käännyin. Jeremy makasi lähes kiinni minussa selällään. Hänen silmänsä olivat auki ja kääntyivät välittömästi kohti minua. Hänen kasvoilleen levisi hymy.
"Huomenta", hän sanoi edelleen typerä hymy kasvoillaan.
"Huomenta", vastasin ja hymyilin takaisin.
Alakerrassa oli lähes siistiä, mutta tölkkejä oli joka puolella. Jeremyn etsiessä roskasäkkiä herätin Emilyn ja Joshin sohvalta. Onneksi Emily ei ollut sellainen ihminen joka kärsii krapulasta, sillä hänestä oli paljon apua tölkkien keräämisessä. Josh oli ilmeisesti hävittäny puhelimensa, koska hän paineli samantien ulos etsimään sitä. Jeremy antoi meille jätesäkin ja meni keittiöön valmistamaan aamupalaa.
"Mikä Joshille tuli?" kysyin aloittaen keskustelun.
"En tiedä, eilen hän oli ihan kimpussa ja nyt hän karkaa ulos heti kun näkee minut", Emily vastasi ja katsoi minua hieman hämmentyneenä.
"Ehkä hän on vain vähän ujo", vastasin ihan kuin se olisi helpottanut Emilyn oloa.
"Ehkä.. No entäs sinä ja Jeremy", Emily katsahti vinkaten yläkertaan.
"Hah, ei mitään sellaista. Juttelimme ja menimme nukkumaan. Olemme kavereita ja minusta se on hyvä", vastasin.
Jeremy tuli olohuoneeseen ja katseli ympärilleen. Emily väänsi kasvoilleen ivallisen hymyn ja paineli yläkertaan muovisäkin kanssa samalla vinkaten minulle silmää. Pyöräytin silmiäni ja hymyilin takaisin. Jeremy tuli luokseni ja katsoi minua silmiin.
"Näytät hämmentyneeltä", hän sanoi.
"Kaikki on ihan hyvin", vastasin vaikka tiesin ettei hän uskoisi.
"Ei näytä siltä", hän vastasi tiukka ilme kasvoillaan.
"Haluan tietää mitä meidän välillämme on", vastasin katuen sanomaani heti.
"No.. Olet varmaan mukavin tyttö ketä oon tavannu ja sun kanssa on tosi rentoo olla, mut must ois paremipi et ollaan vaan kavereita ainaki nyt ku sullaki on kaikkee", Jeremy vastasi hieman epäröiden.
"Hyvä, koska mäki haluisin pysyy vaan kavereina", vastasin ja koitin hymyillä.
Emily tuli ulkoota juosten sisälle. Hän näytti hengästyneeltä.
"Josh löysi puhelimensa! Se oli oikeasti hävinnyt", hän huohotti.
"Hyvä", vastasin naurahtaen. Jeremy katsoi meitä ihmeissään.
"Aamupala on valmista", hän ilmoitti ja meni kattamaan pöytää.
Josh tuli pian sisälle ja toi mukanaan Emilyn ulos unohtaman tölkkien täyttämän jätesäkin. Hän meni pesemään käsiään Emilyn kanssa ja minä jäin katsomaan heidän kuherteluaan miettien omaa tilannettani. Jeremy oli ihana , mutta halusinko pilata ystävyytemme sillä että paljastaisin hänelle omat tunteeni?
#Sori tosi lyhyestä pätkästä, myöhemmin tulee lisää!#
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti