6.

Koko koulupäivänä en kuullut kenenkään muun edes puhuvan mistään muusta kuin Jeremyn allasbileistä. Olin oikeastaan niin jännittynyt itsekkin etten pystynyt ajattelemaan mitään muuta. Emily oli ottanut kaiken tarvittavan mukaan kouluun ja kun vihdoin pääsimme lähtemään meille kuulin Adrinan äänen käytävän päässä. "Mun mielestä se musta hame sopis paremmin niitten kenkien kanssa, mut voisinhan pistää tietysti  mekonki.. Mitä te laitatte päälle sinne allasbileisiin? ", hän kysyi ilmeisesti Brookelta ja Nickiltä.
  " Eikai Adriana oo tulossa Jeremylle tänään ? ", kysyin kauhuissani Emilyltä.
"Ilmeisesti on ", Emily sanoi ja katsoi minua kuin olisi voinut pahoin.
"No pakko kestää", vastasin ja suljin kaappini oven.

Kotona ei ollut ketään. Äiti oli siis ilmeisesti vielä kaupungilla. Esittelin Emilylle taloa ja sitten autoin häntä viemään tavaransa huoneeseeni. Hain alakerrasta meille muutaman riisipiirakan, palat suklaakakkua ja kulhollisen keksejä. Kaadoin laseihin cocista ja laitoin muutaman jääpalan.
"Oho leivoit sä aamulla tai jotain ? ", Emily naurahti.
" Äiti päätti leipoa kun sillä oli vapaapäivä ", sanoin.
Katselin vaatekkaappiani hermostuneena. En tiennyt yhtään mitä olisin laittanut päälleni. Illan kuluessa olimme kuitenkin löytäneet killeriasut toisillemme ja meikkailimme toisiamme. Äitini palasi kotiin jossain vaiheessa sillä alakerrasta lehahti ruuan tuoksu.

Kun olimme syöneet ja muutenkin ihan valmiita äitini tuli yläkertaan. Hän koputti oveen ja avasi sen sitten.
"Saatte olla niin myöhään kun vaan haluatte mutta soita minulle puolen yön jälkeen. Ja yöksi tulette kotiin, että jos en aamulla löydä teitä.." äiti alkoi saarnata, kunnes keskeytin hänet. "Äiti me selvitään kyllä, luota meihin!" tuhahdin. " Tottakai luotan", äiti naurahti ja meni alas.

Minua jännitti kamalasti kun kävelimme pihatietämme pitkin Emilyn autolle. Päätimme ottaa hänen autonsa, koska se oli nopeampi. Kumpikaan meistä ei ollut ihan varma miten Jeremyn talolle ajettiin meidän taloltamme. Onneksi Emilyllä on hyvä suuntavaisto ja löysimme perille nopeasti. Jeremyn talon parkkipaikka muistutti enemmän pienen ruokakaupan parkkipaikkaa, kuin talon parkkia. Nopean laskelmani mukaan autoja oli jo noin 20 , mutta mahduimme sekaan ilman ongelmia. Emily jätti autonsa reunapaikalle, jotta meidän olisi helpompi selviytyä pois illan päätteeksi. Kun astuimme ulos autosta ja kuulin pauhaavan musiikin äänet pihalta, jota sitäkin olisi voinut verrata ennemmin puistoon, kuin talon pihaan, minua alkoi jännittää niin että perhoset valtasivat vatsani. Kun jäin vitkastelemaan Emily tarttui minua käestä ja kuljetti parkkipaikan poikki pihalle.

En nähnyt jälkeäkään Adrinasta, Brookesta tai Nickistä ja olin helpottunut. Musiikki tarttu minuun heti ja menimme tanssimaan Emilyn kanssa. Yhtäkkiä joku tarttui minua olkapäästä. Se oli Jeremy.
"Kiva kun pääsit tulemaan!", hän huusi musiikin yli.
"Toin Emilyn mukanani eikai haittaa?" yritin saada ääneni kuulumaan.
"Ei tietänkään" Jeremy halasi Emilyä ja jatkoi sitten: " Kiva kun te molemmat pääsitte tulemaan. "

Emily sanoi menevänsä vessaan, joten päätin hakea jotain juomista.
"Meen hakee juomista, tuutko mukaan ?" huusin musiikin yli.
"Joo tottakai" , Jeremy sanoi ja lähti kävelemään taloa kohti. Talo oli sisältä iso kuin linna,mutta sen sisutus oli nykyaikainen. Keittiöön oli aseteltu paljon pöytiä jotka olivat täynä jääpalasankoja. Sangoissa oli alkoholillisia ja alkoholittomia juomia. Läpinäkyvän jääkaapinoven perusteella saattoi huomata ettei juoma loppuneet siihen. Epäröin cocicsen ja siiderin välillä, mutta en halunnut vaikuttaa tiukkapipolta. Päätin ottaa siiderin, mutta vain yhden. Jeremy nappasi sangosta kaljan ja ohjasi minut uimaltaalle.

Uima-allaskin oli niin iso että minusta tuntui etten koskaan olisi nähnyt niin isoa uima-allasta talon pihassa. Altaaseen oli heitelty uimaleluja ja muutama tyttö ui siellä bikineissä. Katselin ihmisiä ja tunnistin muutaman pojan. Muuten paikka oli täynnä minulle tuntemattomia ihmisiä.
"Ketä nää kaikki ihmiset on ?" kysyin saadakseni keskustelua aikaan.
"Osa on vanhoja tuttuja, osa on meidän koulusta ja suurin osa on muiden kutsumia ", Jeremy naurahti.
Samalla hetkellä näin Adrinan, Brooken ja Nickin. Adrinalla oli päällään mustat minishortsit ja pinkki bandeau. Brookella ja Nickillä oli molemmilla neon värinen hame ja musta tuubitoppi.

"Mahtavaa",sanoin ja jäin tuijottamaan tuota silmiä polttavaa ilmestystä.
"Kuka heidät on kutsunut?" Jeremy kysyi ja katsoi tyttöjä silmiään pyöritellen. Samantien Jeremy lähti kävelemään Adrinan ja tämän hängystelijöidensä suuntaan ja koputti Adrinaa olkapäähän. Adrina kääntyi ja oli yhtä hymyä. "Hei Jeremy", hän sanoi.
"Kuka sinut pyysi tänne?" Jeremy tivasi.
"Itseasiassa kutsuin itseni, koska ajattelin sinun unohtaneen kutsuni", Adrina naurahti.
"Et ole tervetullut tänne", Jeremy sanoi vihaisena. Samassa Adrinan silmät kohdistuivat minuun.
"Johtuuko se tuosta sinun uudesta tyttöystävästäsi", Adrina kiusoitteli. Nyt muutama ihminen oli jäänyt tuijottamaan tilannetta, mahtavaa.
"Ei johdu, vaan sinusta, joten jos nyt lähtisit olisin hyvin kiitollinen", Jeremy sanoi katse kovana.
"Hyvä on sitten", Adrina sanoi ja otti murhaavan katsauksen minuun. Hän lähti pois paikalta tönien samalla tielle sattuvat pois altaan.

"Hän tosiaan inhoaa minua", sanoin naurahtaen.
"Älä välitä hänestä, on aika pitää hauskaa!" Jeremy huudahti.

Olimme tanssineet koko illan. Jossain vaiheessa Emily liittyi seuraamme jonkun pojan kanssa. Poika oli söpö, pakko myöntää. Luulin pystyväni hallitsemaan itseni, mutta huomasin muutaman tunnin päästä pitäväni jo kuudetta siideriä. Helistin tölkkiä ja se oli tyhjä. Menin sisälle hakemaan vettä, sillä minun oli tosi kuuma. Tälläkertaa jouduin selviytymään väkijoukon läpi yksin, sillä Jeremy oli mennyt puolestaan vessaan. Sisällä oli paljon ihmisiä ja sattumalta huomasin sangojen tyhjentyneen rutkasti. Näin täällä siis juhlittiin, alkoholia ja linnoja. Ei ihan minun tapaistani.

Viihdyn enemmän pienessä porukassa, jossa kaikki tuntevat toisensa etukäteen. Kello oli kohta kaksitoista, joten päätin etsiä rauhallisen paikan. Yläkerrassa oli pitkä käytävä, jossa oli paljon ovia.Kävelin käytävän päähän ja avasin mahonkisen oven. Se johti minut huoneeseen jossa oli sänky ja sen yläpuolelle seinälle oli ripustettu kitaroita. Tajusin pian seisovani Jeremyn huoneessa. Kaivoin kännykkäni esiin ja näppäilin äidin numeron. Puhelin tuuttasi muutaman kerran.
"Hei kulta, miten sujuu", äidin tuttu ääni vastasi.
"Hei äiti, täällä on tosi kivaa. Tulemme varmaan muutaman tunnin sisällä kotiin" sanoin.
"Selvä, mutta soita vielä jos jäätte yöksi. Tai pistä vaikka tekstari" , äiti sanoi rauhoittavan äidillisellä äänellä.
"Okei moimoi" vastasin ja suljin puhelimen.

Istuin sängylle ja katselin huonetta. Huone oli avara. Vastakkaisella seinällä oli suuri kuvakollaasi ja sen yläpuolelle oli kirjoitettu 'R.I.P RYAN'. Kävelin kollaasin luo. Ryan näytti onnelliselta kaikissa kuvissa ja Jeremy nauroi myös lähes joikaisessa. He olivat olleet onnellisia yhdessä niinkuin minä ja Juliet.

"Hän oli niin onnellinen", Jeremy yhtäkkiä sanoi takaani ja säpsähdin kuin minut olisi säikäytetty tahallaan.
"Olen niin pahoillani Jeremy", sanoin ja käännyin hänen puoleensa.
"Ei se sinun vikasi ollut, niinkuin ei Juliettenkaan kuolema", Jeremy lohdutti.
"Ehkä tämä kaikki on sattumaa. Meidän molempien parhaat kaverit kuolivat auto-onnettomuudessa", sanoin ja pyyhkäisin kyyneleen poskeltani. Nyt ei ollut aika itkeä.

Kello oli jo lähes kaksi ja vieraat olivat suurimmaksi osaksi lähteneet. Kun Jeremy oli saanut minua, Emilyä ja Joshiksi esittäytynyttä poikaa lukuunottamatta kaikki lähtemään menimme sisään. Laitoin äidilleni tekstarin "Taidetaan jäädä yöksi tänne, nähdään aamulla. Olet rakas." Emily ja Josh kuhertelivat sohvalla ja   me siivosimme keittiötä Jeremyn kanssa. Kun urakka oli ohi olimme molemmat niin uupuneita että yläkertaan nouseminen tuotti hankaluuksia. Kun saavutimme Jeremyn huoneen ja kaaduimme sängylle Jeremy tarttui minua kädestä. "Hyvää yötä", hän kuiskasi korvaani.

Liljanan asu

Emilyn asu

Josh